Heinola-Seuralla kevätkokous musiikkiopistossa
 
Toimintakertomus kertoi seuran monipuolisesta toiminnasta.
 
Kevätkokousta 29.3.2014 vietettiin Heinolan musiikkiopiston salissa keskellä kaunista kevätpäivää. Opisto täyttää ja juhlii 30-vuotista toimintaansa tänä vuonna. Samoin juhlavuottaan viettää 175-vuotias Heinolan kaupunki ja kaupunginmuseo juhlii 50-vuotista historiaansa laajalla barokkinäyttelyllä.
 
Aluksi kokoonnuttiin musiikkiopiston aulaan nauttimaan Heinola-Seuran kahvitarjoiluista Heinola-sarvien kera. Iloinen keskustelu kävi pöydissä: kyseltiin kuulumisia, ihmeteltiin varhaista kevättä ja odotettiin mielenkiinnolla Kari-Paavo Kokin puheenvuoroa kokouksen jälkeen.
 
Miten nuorentaa seuran jäsenistöä?
 
Varsinainen kevätkokous aloitettiin opiston salissa, joka on osoittautunut hyväksi kokoustilaksi ja on keskellä kaupunkia. Kokouksen avaussanoissaan seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola kertoi tyytyväisyytensä seuran toiminnasta vuonna 2013:
 
”Meillä on ollut parisenkymmentä erilaista tilaisuutta tai tapahtumaa. Sen lisäksi kaikki muu oheistoiminta tapahtumien ohella. Postikorttikirjan ilmestyminen toi taas uutta värinää kirjamarkkinoille. Uusia kirjoja viritellään.
 
Nyt alkanut uusi toimintavuosi on seuran 29.vuosi. Vuoden kuluttua maaliskuussa on meneillään 30-vuotisjuhlien valmistelut.
 
Heinola-Seura perustettiin toukokuun 30. päivänä 1985. Seura on nuori kotiseutuyhdistysten joukossa. Maan vanhin yhdistys perustettiin Lohjalle 1894, 120 vuotta sitten.
 
120 vuotta kotiseutuyhdistystoimintaa – se on kunnioitettava saavutus. Kotiseututyö on todella pitkäjänteistä ja saumatonta työtä sukupolvelta toiselle. Se on myös työtä, joka ei tunnu aina kiinnostavalta, siitä ei saada suuria otsikoita. Tällä hetkellä Suomen kotiseutuyhdistyksien huolena on työn jatkuminen: mistä löytyy vastuunkantajia tulevina vuosina? Sama huoli on myös Heinolassa.”
 
Allin päivän tilaisuudessa kaupunginvaltuutettu Nina Varjo oli puheenvuorossaa huolissaan myös samasta asiasta:
 
”Lukiessani Pekka Rautamaan tiivistelmää Alli Heinämaasta, tuli mieleen, että mistä saisimme yhtä tarmokkaita henkilöitä nyky-Heinolaan, jotka omalla uurastuksellaan ja innovatiivisuudellaan pystyisivät luomaan monipuolisia sosiaalisia, sivistyksellisiä ja historiaa vaalivia tekoja, ja että ne teot tulisivat vielä kestämään vuosikymmenien päähän.
 
Lisäksi mietin, että miten nuoremmat sukupolvet saisivat innostumaan kotiseutuhistorian vaalimisesta. Vai syntyykö se innostus iän myötä? Aika näyttää ja nuorten innoittamisesta kotiseututyöhön voisi heittää haasteen vaikka Heinola-Seurallekin. Tosihan on kuitenkin se, että mitkään sukupolvet, ilman kotiseututuntemusta, eivät pysty edes vertailemaan tämän hetken tai tulevaisuudenkaan Heinolaa, tai ylipäänsä maailmanmenoa. Vertauskuvahan on haettava menneisyydestä, historiasta.”
 
Puheenjohtaja oli erikoisesti huolissaan siitä, että kaupungissa loppui hienosti alkanut projekti "Juuret ja siivet Heinolasta".

Projektista päätettiin Heinolan kaupunginvaltuuston 130-vuotisjuhlaistunnossa. Projekti oli kohdennettu Heinolan eri asteisille kouluille Heinola-tiedon lisäämiseksi oppilaiden keskuudessa. Olisi hyvä tietää jo pienestä pitäen, mistä on kotoisin. Se varmasti lisäisi kotiseututunnetta myös aikuisiällä.
 
Silloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mauno Kuusela kuvasi projetia: ”Heinolan kaupunginvaltuuston juhlapäätös Juuret ja Siivet Heinolasta korostaa kotiseudun merkitystä lapsille ja nuorille. Täällä on hyvä kasvaa isoksi. Täältä saa hyvät eväät elämän lentoa varten. Ehkä juhlapäätökseen sisältyi myös lausumaton ajatus siitä, että tänne on myös hyvä palata maailman toreilta ja turuilta.”
 
Lopuksi puheenjohtaja kyseli: Mitä se kotiseutu, Minun Heinolani parhaimmillaan on?
 
"Siitä on hienoja näyttöjä kirjoituskilpailun kirjoituksissa vuodelta 2009. Vuosi oli 170-vuotisjuhlavuosi. Kirjoituskilpailun lisäksi järjestettiin valokuvaus- ja kotiseutulaulun sanoituskilpailu. Kaikkien kilpailujen teemana oli ”Minun Heinolani”.

Tutkija Rauno Endén on lupautunut kokoamaan kilpailujen tuloksista uuden kotiseutukirjan "minun Heinolani".
Näytteeksi Peltola luki Leena Kurkon muistelman "Näimme jälleen tähdet". 

Sääntömääräisiä asioita kevätkokouksessa

Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Harri Antinranta.



Kokouksen sihteeriksi Antinranta kutsui seuran sihteerin Sari Volasen.
 
Kokouksen aikana käsiteltiin vuoden 2013 laaja toimintakertomus ja hyvään lopputulokseen päätynyt tilikertomus. Molemmat hyväksyttiin toiminnantarkastajien ehdottamalla tavalla.
 
Kokouksen aikana heräteltiin kysymys, miten seura voisi kohdentaa tiedotustaan ja toimintaansa myös nuorille. Nyt seuran jäsenten keski-ikä on jo korkea ja nuorennusta tarvittaisiin. Heinolan uudet asukkaat olivat myös toivomuskohteena, heihin pitäisi saada yhteys ja tarjota heille mahdollisuutta tulla mukaan kotiseututyöhön. Uusien asukkaiden kotouttamisessa olisi uusi tehtävä. Toivomukset jätettiin johtokunnan pohdittavaksi.
 
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Timo Ihamäki esitti kaupungin kiitokset seuralle ja sen puheenjohtajalle työstä ja erikoisesti siitä, että seura on monilla tilaisuuksillaan juhlistamassa kaupungin juhlavuotta.

Heinolan historiasta ja museotoiminnasta
 
Virallisen kokouksen jälkeen museonjohtaja Kari-Paavo Kokki kertoi ajatuksiaan Heinolasta ja museotoiminnasta nykyisessä kotikaupungissaan. 


 
Vuonna 1982 Heinolaan asumaan muuttanut Kari-Paavo Kokki kehotti meitä kaikkia heinolalaisia muistamaan sen, että olemme osa isompaa kokonaisuutta. Olemme metropolialueella, ja on hyvä nähdä itsemme kiinteänä osana isomman alueen toimintaa ja kehitystä; nähdä toisaalta pienuutemme hyvät puolet ja suuruutemme mahdollisuudet.
 
Heinolalaisten pitäisi lopettaa turhasta valittaminen. Meillä on täällä hyvät ja nopeasti tavoitettavat palvelut verrattuna moneen muuhun kuntaan ja kaupunkiin. Heinola on historiansa aikana selvinnyt isoista ongelmista, residenssin menetyksestä Reumasairaalan alasajoon asti. Selviämme varmasti tämänkin kuntarakenteita mullistavan ajan yli kunhan keskitymme omiin vahvuuksiin ja kehitämme niitä. Heinolalla on valtava potentiaali metropolialueen vaikutuspiirissä.
 
Kari-Paavo Kokki on valtavan kiitollinen museotoiminnan aikanaan aloittaneelle Alli Heinämaalle. Alli Heinämaan muotokuva on museojohtajan toimiston seinällä ja aika-ajoin hän käy vuoropuhelua mielessään tuon aikansa merkittävän vaikuttajanaisen kanssa.
 
Heinolan museoissa saamme nyt kaupungin 175-vuotisjuhlavuonna nähdä 1600-luvun esineistöä ja interiöörejä. Tulossa on myös kirja, jossa kerrotaan tuon vuosisadan elämästä.

Näyttelyyn on saatu paljon arvokkaita esineitä ja esineitä, jotka ovat ensi kertaa julkisesti nähtävillä. Näyttelyä ovat rahoittaneet useat eri yksityiset tahot ja säätiöt. Heinolan museoilla on ystäviä ympäri Suomen ja löytyy muutama Ruotsinkin puolelta. Näyttely aukeaa 17. päivänä toukokuuta ja 1600-luvun elämään voi käydä museoissa tutustumassa syyskuun loppuun saakka.
 
Kari-Paavo Kokki esitti lopuksi kiitokset myös Heinolan päättäjille, että hänellä on ollut mahdollisuudet tehdä työtään omalla ammattitaidollaan ja visioillaan. Yhteistyö Heinola-Seuran kanssa on ollut myös saumatonta ja tuloksellista. Vuoden alussa järjestettiin Heinola-Seuran kanssa ensimmäinen juhlavuoden näyttely Lauri ja Seppo Pihlan valokuvista.
 
Kokouksen jälkeen keskusteltiin ja kyseltiin Kokilta museoasioita. Lisäksi valtuuston puheenjohtaja Timo Ihamäki muisteli omassa puheenvuorossaan musiikkikoulun ja jäähallin syntyvaiheita. Harri Antinranta kertoi mielenkiintoisen muistelman WPK-talon flyygelin hankkimisesta.
 
Parin vuoden jälkeen Kari-Paavo Kokin tulosta Heinolaan, Heinolan museo muutti Vanhasta Pappilasta Raatihuoneen taloon vuonna 1984 ja siellä avattiin varsinainen Heinolan kaupunginmuseo. Heinola oli saanut oman valtuustotalon ja valtuusto muutti Raatihuoneelta uusiin tiloihin. Rinnalleen museo sai taidemuseon vuonna 1991. Heinolan museotoimi on pienen kaupungin ihme ja ylpeys.
 
Kari-Paavo Kokki on saanut moninaista tunnustusta työstään, ei vain heinolalaisilta, vaan monilta yhteisöiltä, kansainvälisestikin. Muutama vuosi sitten hänelle myönnettiin kamarineuvoksen arvonimi.

Heinola-Seuran ja kokousväen kiitokset Kari-Paavo Kokille esitti Toini Laitinen.

• Kevätkokouksessa hyväksytty toimintakertomus vuodelta 2013
• Syyskokouksessa hyväksytty toimintasuunnitelma vuodelle 2014
• Jäsentiedote 1/2014

Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivun valmistus: Arto Sakari Korpinen