Kunnon talvisää suosi Allin päivän kotiseututapahtumia

”Jokainen asukas voi tehdä kotiseututyötä!”

    

  
   Tervetuloa viettämään
  HEINOLAN  KOTISEUTUPÄIVÄÄ
    Allin päivänä, perjantaina 31.1.2020

    VANHA PAPPILA (Siltakatu 20) klo 13-14.30    
    Allin päivän nimipäiväkahvit klo 12.30 alkaen

    Kotiseutu, Heinola - Kailaan koulun 2. luokka, Piia-Pauliina Peltola
    Alkusanat - Kalevi Peltola
    Kotikaupungille - Anna Tiainen
    Kaupungin tervehdys - Harri Kuivalainen
    Hyvästit puutalo Heinolalle       
    Lapsuusmuistoja Heinolasta II - Matti Kirves
    Kotiseututyön ansiomerkkien jako - Heinola-Seura
    Päätössanat - Risto Auvinen
    Hämäläisten laulu
   
    KAUPUNGINKIRJASTO
    Tunnetko Heinolaa näistä kuvakulmista?
    Heinolan Kameraseuran järjestämä
    tunnistuskilpailu 24.-31.1. palkinnoin
   
    K-MARKET HEINOLANTORIN AULA klo 10-17   
    Hyvästit puutalo Heinolalle -postikorttikirjan esittely ja myynti
   
    CAFÉ TORNI klo 12-16
    Joulupuukaupunki vesitornista nähtynä

    KÄDENTAITAJIEN ELÄMYSPUOTI klo 12-17
    Käsityöperinne säilyy tekemällä, työnäytöksiä, Savontie 12

    ATELJEE KAARINA KARJALAINEN klo 13-16
    Ateljeen maalauksien esittelyjä, Savontie 3, 2. krs    
   
    VALTUUSTOSALIN ALA-AULA klo 14-16
    Heinolan Kalevalaisten Naisten muinaispuvut
    Sisko Björk ja Orvokki Rosberg esittelevät
   
    VETERAANIEN PERINNEHUONE klo 15-17
    Veteraaniaineiston esittely Savontie 7, 2. kerros,
    hissi käytävän perällä   

    TAIDEMUSEO klo 18-19.30
    Taivaan halkoja - Merja Laineen taidenäyttelyn avajaiset  
   
    HEINOLA-SEURA    HEINOLAN KAUPUNKI    HEINOLAN SEURAKUNTA

Heinola heräsi Allin päivän aamuun kunnon talvisäässä. Lumikuuro oli kulkenut yön aikana yli Heinolan ja pukenut kotikaupungin odotettuun valkoiseen juhla-asuun, talveen. Muutama silmäys ikkunasta kertoi, että ensimmäinen Allin päivän hyvä työ oli saada väylät kuntoon liikkua päivän askareisiin kotiseutupäivän tunnelmiin.

Keskipäivään mennessä kaupunki oli jo todella toimiva talvinen pikku kaupunki. Monien viikkojen lumikeskustelujen jälkeen oli saatu mitä oli tilattu ja kaivattu. Lumisena Allin päivänä muistettava XIII Heinolan kotiseutupäivä sai alkaa todellisessa tammikuun säässä.
 
Kotiseutupäivän pääjuhla

Wanhassa Pappilassa vietetyistä keskipäivän Allin päivän nimipäiväkahveista on kehittynyt päivän tärkein kotiseutujuhla perinteisin ohjelmin.
 
Nimipäiväkahvit nautitaan vieläkin Allin ajan tyyliin pullakranssein ja kuivakakkutarjoiluin. Seija Halmeen ja Mirja-Liisa Forsmanin leivonnaiset saivat jälleen kiitolliset ajatukset. Kahvihetkestä oli hyvä aloittaa juhliminen.

Koululaiset valloittivat

Aluksi pappilan saliin asteli reippain askelin nuoria esiintyjiä Kailaan koulun toiselta luokalta. Hetki olikin juhlijoille ainutlatuinen, sillä ensimmäisen kerran lapsiryhmä oli saapunut ilahduttamaan Allin päivän juhlavieraita.

Toisen luokan opettaja Piia-Pauliina Peltola kertoi aluksi terveiset Kailaan koulusta ja ryhmän esittämistä lauluista:

- Ensimmäinen laulumme on Jukka Salmisen Nostetaan lippu salkoon, joka laulu on oppilaiden hitti 1980-luvulta asti, jolloin laulu voitti Suomen 80-vuotisjuhlavuoden lasten laulukilpailun.

- Toinen laulumme Kotiseutu Heinola, on perintöä Heinolan seminaarista. Laulun sanat kirjoitti seminaarin harjoituskoulun lehtori ja silloisen kirjastolautakunnan puheenjohtaja Elsa Kaarela. Laulun sävelsi seminaarin musiikin lehtori Leo Härkönen. Laulu esitettiin ensimmäisen kerran Heinolan kirjaston 100-vuotisjuhlassa seminaarin juhlasalissa keväällä 1963. Laulun esitti isäni johtama harjoituskoulun kuoro. Säestäjänä toimi laulun säveltäjä itse.

 
Sydämen pohjasta kajahtivat laulut omalle synnyinkaupungille. Ja komein taputuksin kiitettiin laulajia reippaasta lauluesityksestä. Sama ryhmä voitti keväällä 2019 Virran Vekarat -lehden kansikuvakilpailun. Joten virtaa riittää ja sitä toivoi kiitoksiin jatkoonkin seuran puheenjohtaja laulujen jälkeen.

Tervetuloa juhlimaan omaa kotikaupunkia!

Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola toivotti taas pappilan täyteisen yleisön tervetulleeksi talven ensimmäiseen suureen juhlaan Heinolassa.

- Heinolan kotiseutupäivän tarkoituksena on alusta alkaen ollut muistuttaa meille heinolalaisille oman asuinpaikkamme, kotikaupunkimme tärkeästä merkityksestä omaan elämäämme. Mitä enemmän meillä on tietoa kotiseudustamme, kotikaupungistamme, sitä syvempi ja sitovampi on suhteemme siihen. Kotiseudulla on kaikkialla erityinen asema ihmisten sydämissä. Kotiseutu on jotain, jota oppii aikojen kuluessa paremmin arvostamaan. Paluumuuttajat ovat siitä hyvä esimerkki. Kotiseutupäivän vietossa on tärkeää asukkaiden kotiseutukiintymyksen kasvattaminen sekä yhteisöllisyyden ja yhteishengen lisääminen.

- Heinolan kaupunki vietti viime vuonna 180-vuotisjuhlavuottaan. Se oli taas otollinen vuosi ja maaperä kertoa omasta kotikaupungistamme ja omaksua tietoa sen menneistä vuosista ja syventää suhdettamme juuriimme ja antaa elämyksiä tavalliseen arkeemme.

- Vaikka kaupunginjohtaja eräässä kirjoituksessaan kertoi, ettei kaupungilla pönäkkätilaisuutta ole ollut, Heinola-Seura on omalta osaltaan halunnut olla aktiivinen, kuten kotiseutuyhdistykselle kuuluukin. Seuraavat tilaisuudet tai tapahtumat ovat liittyneet kaupungin juhlavuoteen:

• Allin päivä 2019
• Kristiinakodissa musiikkiopiston konsertti
• Virran Vekarat
• Suvivirsitapahtuma
• Uudet ylioppilaat, postikorttikirjat
• Unikeon valinta
• Heinola 180, Maaherranpuiston juhlapäivä
• Legendat lavalla
• Jouluikkunakilpailu
• Wanhan Ajan Joulu
• Hyvästit puutalo Heinolalle

- Heinola-Seura tekee kotiseututyötä, jotta ihmiset tuntisivat kotikaupungin historiaa ja myös toivoen ja työtä tehden, että tulevaisuuden Heinolakin olisi yhtä kaunis ja hyvä paikka asua kuin nykyinen Heinola. On tärkeää vaalia menneisyyden arvoa, mutta myös tässä ajassa liikkuminen ja tulevaisuuteen katsominen on merkityksellistä kotiseuturakkauden ja yhteisöllisyyden kokemiseksi. Huomaamalla hyvän ja vaalimalla sitä kiitollisuudella jaksaa panostaa myös tulevaisuustyöhön ja olla avoin kaikelle uudelle.

- Useimmilla meistä omat alkuperäiset juuremme ovat muualla. Heinolassa on paljon virran tuomia asukkaita työn tai muun asian takia. Näin kotiseutuja voi olla monia. Meillä kaikilla on oikeus sekä esi-isien tai lapsuuden mielikuvien kotiseutuun että toiminnalliseen ja muistojen kotiseutuihin. Osaamme vastata: vaikken olisikaan täältä, nyt minä kuulun tänne tai tämä paikka on sydämessäni. Se on nyt Heinola.
 
-Vähän tällaista me nyt lähdemme tavoittamaan tämän Heinolan 13. kotiseutupäivän aikana. Olemme aloittamassa myös Heinola-Seuran 35. toimintavuotta.

- Tervetuloa!

 

Tervehdyksiä

Kaupungin tervehdyksen juhlaan toi sen tekninen johtaja Harri Kuivalainen. Hänen puheenvuoronsa punaisena lankana oli teema Juuret ja siivet Heinolasta. Pieni kaupunki mahdollistaa ison elämän. Heinolan kaltaiset seutukaupungit ovat sujuvan elämän keskuksia, jotka pitävät koko Suomea asuttuna.

Seurakunnan tervehdyksessä pastori Risto Auvinen kertoi omaelämäkerrallisesti jokien merkityksestä elämäänsä ja teologisesti hän käsitteli Jumalan, äidin ja kotiseudun rakkauden merkityksiä ihmisten elämään.

Onnitteluja, muistoja

Anna Tiainen luki kirjoittamansa onnittelurunon 180 vuotta täyttäneelle Heinolan kaupungille. Runo luettiin Maaherranpuiston kansalaisjuhlassa 24.8.2019, jolloin kaupunki vietti juhlapäiväänsä. Heinola-Seura sai vastaanottaa päivän aikana monenlaista huomiota. Puolestaan seura tarjosi juhlakansalle syksyistä uutispuuroa juhlapäivän aluksi.

Heinola-Seuran varapuheenjohtaja Matti Kirves jatkoi viime vuonna Allin päivillä aloittamaansa lapsuuden muisteloa käyden läpi 1950- ja 1960-lukujen tuttuja heinolalaisia kohteita ja tapahtumia. Muistelun aikana tupsahti eteen myös sen ajan tunnettuja vaikuttajia, joukossa muun muassa johtajatar Helmi Lehtonen ja lääkäri Pentti Kivinen.

Hyvästit puutalo Heinolalle

- Seuran viimeisin kotiseututeos ilmestyi muutamaa päivää ennen joulua. Silloin ei ehditty pitää teokselle omaa julkistamistilaisuutta, joten julkistettakoon se vähän myöhästyneen tässä tilaisuudessa, koska teos on myös Heinola-Seuran alkavan 35-vuotistoimintakauden juhlakirja. Kiitokset kirjan päätoimittajille Matti Aallolle ja Rauno Endenille sekä kaikille kirjaan postikortteja luovuttaneille.

- Heinola-Seura siirtää heinolalaisuutta sukupolvelta toiselle. Siinä työssä kahdeksan omaa, paikkakunnan elämään juurtuvaa kotiseutukirjaa rakentavat pysyviä siltoja sukupolvien välille. Kotiseutuhistoriaan perehtyminen avaa tuoreita näkökulmia ja opettaa uutta tutusta seudusta.

- Hyvästit puukaupunki Heinolalle on Heinola vanhoissa postikorteissa -trilogian päätöskirja. Se on laadittu Heinolan kaupungin 180-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kirjan välittämänä Heinola-Seura sekä toimittamisessa mukana olleet keräilijät ja muut asiantuntijat haluavat ilmaista kiintymyksensä kotikaupunkiinsa ja toivottaa sille uusiksi vuosikymmeniksi onnea ja menestystä Itä-Hämeen helmenä.

Näin kertoili Kalevi Peltola.

Kotiseutumerkkejä kiitokseksi työstä kotikaupungin hyväksi

Vuodesta 2008 Heinola-Seura on jakanut kaikkiaan 29 Suomen Kotiseutuliiton myöntämää kotiseudun ansiomerkkiä, hopeisia ja kultaisia. Tämän vuoden hopeiset ansiomerkit ripusti saajien rintapieliin Terhi Pietiläinen.

Ensimmäiseksi merkin sai entinen kirjastovirkailija ja kirjastoauton kuljettaja paasolainen Pekka Rautkoski. Suomen Kotiseutuliitto myönsi Heinola-Seuran anomuksesta hänelle hopeisen ansiomerkin vuosikymmenien työstä Paasonkylän yhteisön hyväksi vaikuttajana, tutkijana ja kylän historian muistiin merkitsijänä ja usean erilaisen kylähistorian kirjoittajana. Tunnetuin niistä on Kylä Keski-Räävelin takana vuodelta 2011.

Toinen jaettava merkki luovutettiin sosiaalineuvos Mauno Kuuselalle tunnustuksena hänen kotiseudullisista ansioistaan. Kuusela on tunnettu kotiseuturakkaana ja kulttuuriystävällisenä vaikuttajana, joka on pitänyt huolta siitä, että esimerkiksi Heinolan ruutukaavan historiallinen ydinmiljöö säilyy koskemattomana ja toimivana. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunkikuvatoimikunnan puheenjohtajana toimiminen on mahdollistanut työn onnistumisen.

Kuuselan vahva panos oli mukana, kun päätettiin seminaarin vanhan harjoituskoulun pelastamisesta ja korjaamisesta 1984 perustetun musiikkikoulun toimitiloiksi. Kuusela toimi pitkään Jyränkölän setlementin toiminnanjohtajana. Työuran yksi tärkeä saavutus oli se, että setlementti rakensi kaupunkiin neljä täydenpalvelun palvelutaloa. Mauno Kuusela on ollut tärkeä tuki ja taustavaikuttaja kaupungin ja Heinola-Seuran yhteistyössä.

Kiitossanoja

Mauno Kuusela kiitti merkin saamisesta ja muistutti siitä, että jokainen asukas voi osaltaan tehdä kotiseututyötä. Esimerkkinä hän käytti rakennusmestari Veikko Pystystä, jonka aloitteesta rakennettiin yksi Heinolan maamerkeistä, Tähtisilta. Myös Mauno Kuusela oli vahvasti mukana aloitteen toteuttamisessa.

Pekka Rautkosken kiitossanoissa oli huoli Paason kartanon naapurina koko elämänsä asuneena kartanon alueen historian säilymisestä. Hän esitti toivomuksen, että kaupunki yrittäisi hankkia historiallisen alueen rakennuksineen itselleen. Sieltä löytyy vielä myllärin tupa, jolla on Rautkosken mielestä ikää enemmän kuin Kivalterin talolla.

Oli loppukiitosten aika

Kalevi Peltola loppusanoissaan kiitti juhlaväkeä pappilan onnistuneesta ja lämpimästä kotiseutujuhlasta.

- Jokainen päivä on kotiseutupäivä, mutta nimenomaan näin määrättynä päivänä, Heinolassa Allin päivänä, me erikoisesti haluamme yhdessä nauttia ja juhlia hienosta kotikaupungistamme. Siksi kehoitan teitä hyvät ystävät lähtemään päivän muihin kohteisiin, joita on valmisteltu juhlapäivää varten.

- Heinola-Seura tekee kotiseututyötä, jotta ihmiset tuntisivat kotikaupungin historiaa ja myös toivoen ja työtä tehden, että tulevaisuuden Heinolakin olisi yhtä kaunis ja hyvä paikka asua kuin nykyinen Heinola. On tärkeää vaalia menneisyyden arvoa, mutta myös tässä ajassa liikkuminen ja tulevaisuuteen katsominen on merkityksellistä kotiseuturakkauden ja yhteisöllisyyden kokemiseksi. Huomaamalla hyvän ja vaalimalla sitä kiitollisuudella jaksaa panostaa myös tulevaisuustyöhön ja olla avoin kaikelle uudelle.

Hämäläisten laulu

Kotiseutujuhlan lopuksi kajautettiin Hämäläisten laulu. Sen viimeinen säkeistö päättyy sanoihin "jos toimeen tartutaan", mutta paremmin sopisi kotiseutujuhlan päätteeksi "kun toimeen tartutaan". Säestäjänä toimi Anna Tiainen.


Kaupunginkirjaston näyttely

Tunnetko Heinolaa näistä kuvakulmista?

Heinolan Kameraseura on järjestänyt joka vuosi oman kotikaupungin tunnistuskilpailun kirjastossa. Tässä oikeat vastaukset näyttelyn kuviin:

1. Itä-Häme -talon sisäänkäynti.
2. Heinäsaaren japanilainen sauna
3. Kirkkolampi ja Harjulaaksontien kerrostalot
4. Valtuustotalon ikkuna.
5. Maaherrankadun kuusi
6. Museorakennuksen seinää

Oikeita vastauksia löytyi 8 kilpailuun vastanneiden joukosta.

K-Market Heinolantorin aulassa oli uusin postikorttikirja saatavilla

Taisto Lehmusvuori on myynyt seuran kirjoja vuosien aikana yli 500.

Kädentaitajien elämyspuoti

Joulun alla Kädentaitajien Elämysmuoti muutti Kirkonkylästä kaupunkiin Juurikkalan liikehuoneistoon. Käsityöyrittäjät halusivat tuoda Allin päivään oman alansa tunnettavuutta.
Päivän mittaan työnäytökset Käsityöperinne säilyy tekemällä -teema toi näkökulman perinteen vaalimisesta ja uuden luovuuden heräämisestä.

Ateljee Kaarina Karjalainen

Taiteilija Kaarina Karjalainen iloitsi päivän vieraista omassa pienessä ateljeessaan. Uudet työt ja tarinat olivat vieraille mieluisia.

Valtuustosalin ala-aula

Heinolan Kalevalaisten Naisten muinaispuvut ovat jokaisena Allin päivänä kiinnostaneet. Orvokki Rosberg ja Sisko Björk toimivat pukujen esittelijöinä. Näyttelyyn tulleet olivat iloisia, että Allin päivä tarjoaa mahdollisuuden tutustua pukuihin ja näyttely on avoinna.

Veteraanien perinnehuone

Heinolan erikoisuuksia on veteraanien oma perinnehuone aineistoineen. Näyttely kiinnostaa ja vieraat ovat innostuneita tällaisen perinnehuoneen olemassa olosta. Raimo Nurminen ja Asko Alho ovat perinnehuoneen tietäviä oppaita.

Taidemuseo

Allin päivä, kotiseutupäivä, toi mukanaan talven Heinolaan. Se toi myös nuorekkaan, iloisen ja värikkään näyttelyn taidemuseoon. Merja Laine, Heinolassa koulunsa käynyt kuvataiteilija, esitteli Taivaan halkoja -näyttelyssään luontosuhdettaan. Suomalaiseen muinaisuskoon liittyvissä töissään hän syventyy mystiikkaan ja pyhyyden kokemukseen.

Loppukiitos

Kiitos kaikille mukana olleille!
”Kotiseutu, Heinola, meille parhain paikka on!”

Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen