|
|
Heinola-Seuran syyskokous 2019
Kotikaupungin juhlavuosi näyttävästi esillä
Heinola-Seuran vuoden toiminnassa
Heinolan musiikkiopisto kokosi seuran aktiivisimmat jäsenet
kuuntelemaan ja keskustelemaan kohta päättyvän Heinola-Seuran 34.
toimintavuoden tapahtumista syyskokoukseen.
Musiikkiopisto kokouspaikkana on seuralle tärkeä ja yhdistävä
oppilaitos. Musiikkikoulu perustettiin vuotta aikaisemmin seuran
perustamista 1984. Seuran ensimmäinen aloite koski vanhan
harjoituskoulun korjaamista musiikkikoulun käyttöön. Yhden äänen
enemmistöllä aloite toteutui. Musiikkikoululle valmistui Suomen
ennätysajassa oma ”Soiva talo” vanhan harjoituskoulun tiloihin.
Kokouksen joulukahvien jälkeen siirryttiin juhlasaliin syyskokouksen asialistan käsittelyyn.
Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola toivotti jäsenet tervetulleeksi sekä kokoukseen saapuneen tietokirjailijan Marija Vantin,
Uuno Kailaan tulevan elämäkerran kirjoittajan. Peltola kokosi
alkupuheenvuorossaan yhteen vuoden tapahtumia sekä valtakunnallisesti
että kotikaupungin juhlavuoden vieton Heinola-Seuran osuutta.
Tänä vuonna Heinolan kaupungin 180-vuotisjuhlavuosi on näkynyt seuran toiminnassa:
- Juhlavuosi avattiin Allin päivän vietolla Heinolan kotiseutupäivänä tammikuun viimeisenä päivänä.
- Helmikuussa
järjestimme Kristiinakodissa pienimuotoisen juhlavuoden konsertin.
Soittajina olivat musiikkiopiston opettajat ja oppilaat.
- Kevään
kuluessa teimme Heinolan koululaisten kanssa yhteistyössä 34. Virran
Vekarat julkaisun, Heinolan koululaisten kevätpörriäisen. Heinola-Seura
oli julkaisun suojelijana että kustantajana.
- Kesän
alussa toivotimme juhlavuoden kesän tervetulleeksi suvivirrellä ja
lahjoitimme uusille juhlavuoden ylioppilaille postikorttikirjan
pohjaksi omiin juuriin tutustumiselle.
- Heinäkuussa valitsimme juhlavuoden unikeon kertomaan Heinolan historiasta, kuuluisasta kylpyläkaudesta.
- Elokuussa tarjosimme juhlavuoden kansalaisjuhlan osanottajille Maaherranpuistossa uutispuuron.
Eräs juhlavuoden asia on vielä ilmestymättä, kirjapainossa, kertoi
Peltola. Jouluksi ilmestyy onnitteluina kotikaupungillemme seuran
kolmas postikirjakirja Hyvästit puukaupunki Heinolalle.
Puheenvuoronsa päätteeksi Peltola luki osan tulevan kirjan takakannen
tekstistä, joka tiivistää kirjasarjan merkityksen heinolalaisille.
”Heinola-Seura
siirtää heinolalaisuutta sukupolvelta toiselle. Siinä työssä kahdeksan
omaa, paikkakunnan elämään juurtuvaa kotiseutukirjaa rakentavat pysyviä
siltoja sukupolvien välille. Kotiseutuhistoriaan perehtyminen avaa
tuoreita näkökulmia ja opettaa uutta tutusta seudusta.
Hyvästit
puukaupunki Heinolalle on Heinola vanhoissa postikorteissa -trilogian
päätöskirja. Se on laadittu Heinolan kaupungin 180-vuotisjuhlavuoden
kunniaksi. Kirjan välittämänä Heinola-Seura sekä toimittamisessa mukana
olleet keräilijät ja muut asiantuntijat haluavat ilmaista
kiintymyksensä kotikaupunkiinsa ja toivottaa sille uusiksi
vuosikymmeniksi onnea ja menestystä Itä-Hämeen helmenä.
Toivomme
kaupungin kunnioittavasti vaalivan luonnolta syntymälahjaksi saamaansa
kulttuurimaisemaa. Ympäristöministeriöltä 2008 saatu Kansallinen
kaupunkipuisto -status oli julkinen kannustus säilyttää Heinolan miljöö
ainutlaatuisena, mikä ei salli tulevienkaan sukupolvien rikkovan
arvokasta postikorttimaisemaa.
Korttikirja
on tälläkin kertaa oma kokonaisuutensa, kuten kirjasarjan muutkin
teokset. Olemme postikorttien myötä näissä kolmessa korttikirjassa
viipyilleet aikamatkalla sadankin vuoden takaiseen Heinolaan.
Postikortit ja kuvatekstit dokumentoivat sen mennyttä elämää ja
puukaupunkivaihetta.”
Edessä on vielä joulun ajan seuran järjestämät tapahtumat:Maanantaina
avautuu viidennen kerran Koristellut joulukuuset -näyttely kirjaston
viereisessä liikehuoneistossa. Meneillään on seitsemännen kerran Joulu
asuu Heinolassa -teemalla Heinolan liikkeiden jouluikkunakilpailu,
jonka tarkoituksena on lisätä keskustan joulutunnelmaa ja antaa
vahvistusta Heinolan joulupuukaupungille. Joulutapahtumat huipentuvat
taidemuseon pihapiirissä vietettävään koko kaupungin yhteiseen Wanhan
Ajan Jouluun.
Syyskokouksen virallinen osuus
Kokouksen puheenjohtajana toimi Asko Alho, sihteerinä Matti Kirves. Pöytäkirjan tarkastajiksi kutsuttiin Tuula Tuusjärvi ja Olavi Rainio.

Virallisissa asioissa yksi tärkeä osa oli seuraavan 35. toimintavuoden
toimintasuunnitelman käsittely. Seuran toiminta on jakautunut
ympärivuotiseksi toiminnaksi, jossa vuosittain toistuvat vuodenaikaan
liittyvät toiminnat. Se on todettu kotiseututyön toimivaksi ja
turvalliseksi toimintalinjaksi. Kokous hyväksyi johtokunnan esittämän
suunnitelman ja totesi sen olevan Heinola-Seuran näköinen
toimintasuunnitelma.
Toimintasuunnitelmalle hyväksyttiin myös talousarvio vuodelle 2020. Juhlavuosi tulee näkymään tapahtumissa.
Henkilövaalit ovat aina haasteellinen osa syyskokousta, jotta
johtokuntaa saadaan täydennettyä kotiseutuhenkisillä ja kotiseututyöhön
sitoutuneilla henkilöillä. Sääntöjen mukaan puolet johtokunnasta on
vuosittain erovuorossa. Tällä kertaa erovuorossa olivat: Olavi Rainio, Anna Tiainen, Pirkko Vartiainen ja Sari Volanen. Erovuoroisista valittiin uudelleen Olavi Rainio ja Anna Tiainen. Johtokuntaa täydennettiin Raija Saarelan jäsenyydellä. Uusi johtokunta on: Matti Kirves, Olavi Rainio, Anna Tiainen, Mikko Hallikas, Terhi Pietiläinen, Juha Tuukkanen ja Raija Saarela.
Puheenjohtajakysymys on ollut monien syyskokouksien keskustelun paikka.
Niin tälläkin kertaa. Pitkä keskustelu ei tänäkään syksynä tuottanut
uutta ratkaisua. Seuran laajan ja monimuotoisen toiminnan
toteuttamiseen ja vetämiseen ei löytynyt halukasta. Kalevi Peltolan oli
suostuttava jatkamaan jo pitkää työrupeamaansa Heinola-Seuran johdossa.
Heinolasta Uuno Kailaan kaupunki 2021
Perinteiden mukaan Heinola-Seuran yleisissä kokouksissa on vieras, joka
puheenvuorollaan virittää keskustelun jonkun kotiseututyötä lähellä
olevan asian äärelle. Tämän kertainen vieras oli neljä vuotta sitten
Mikkelistä Heinolaan muuttanut tietokirjailija Marija Vantti.
Marija Vantilla oli mielenkiintoinen puheenvuoro ensiksi omasta
elämänhistoriastaan, että Uuno Kailaasta, jonka erikoisasiantuntijaksi
ja tutkijaksi hän osoittautui.
Uuno Kailaan syntymästä tulee vuonna 2021 kuluneeksi 120 vuotta. Siihen
mennessä Marija Vantilla on tarkoitus julkaista tutkimustensa pohjalta
moderni elämäkerta rakastamastaan Uuno Kailaasta.

Kokousväki sai kuulla moninaisen tutkimusmatkan Kailaan jalanjäljissä
aina Nizzaa myöten: ”Lähes kaksi vuotta olen kulkenut Uuno Kailaan
jalanjäljissä niin kotomaassa kuin Nizzan maisemissa, olen lukenut
läjäpäin runoilijaksi tähtäävän nuoren miehenalun kouluaineita, hänen
käsikirjoituksiaan, tekstejään, kirjeitään, muistiinpanojaan,
velkakirjojaan ja tuherruksiaan, tutkinut ajatuksiaan ja nähnyt jopa
uniaan – niin ainakin luulen.”
Mielenkiinnolla kuulijat jäävät odottamaan tutkimustyön tulosta kirjan muodossa.
Puheenvuoronsa lopussa Marija Vantti jätti seuran jäsenille, että
kaupungille toivomusaloitteen, millaista Kailaan juhlavuotta Heinolassa
voitaisiin vuonna 2021 Heinolan elinvoimaisuuden ja tunnettavuuden
lisäämiseksi viettää

Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen
|
|