|
Seminaarihenki elää
Heinolan seminaari oli aikoinaan tärkeä osa koulukaupunki Heinolaa.
Seminaarista valmistui 73 vuoden aikana noin 3500 opettajaa, jotka ovat
opettaneet uransa aikana lähes miljoonaa oppivelvollisuusikäistä
kansalaista ja tuoneet heille myös tuulahduksen Heinolasta.
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun Suomen senaatti
myönsi luvan aloittaa Heinolan naisseminaarin opettajankoulutus. Vuonna
1953 seminaarista tuli kaksoisseminaari. Vaikka seminaaria ei
oppilaitoksena enää ole, seminaarin hyvä henki elää.
Tämänkin juhlavuoden kesänä ovat monet seminaarien vuosiluokat viettäneet luokkakokouksiaan Heinolassa. Keväällä pääsiäisen aikaan kokoontuivat
Heinolasta valmistuneet ja täällä asuvat opettajat Rantacasinolle
muistelemaan seminaarin merkitystä 120-vuotisjuhlavuoden merkeissä.
Tärkeät nuoruuden vuodet elettiin ja koettiin täällä. Maailman suurilla
ooppera-areenoilla kunnostautuneet seminaarin oppilaat Jorma Hynninen
ja Jaakko Ryhänen ovat vierailleet yhteiskonsertillaan Legendat lavalla
ja juhlistaneet sekä kaupungin 180-vuotisjuhlavuotta että seminaaria.
Viimeisin seminaariteko liittyy Salla Aas Companyn näytelmäryhmän
uutuusnäytelmään Semskat eli seminaarin tytöt. Jo ensi-iltansa
saanut näytelmä sukeltaa Heinolan naisseminaarin nuorten
opettajaopiskelijoiden elämään. Se on moderni teatterileikki
Topeliuksen hengessä.
Salla Aas, näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja, oli ennen ensi-iltaa toimittaja Sari Asikaisen haastateltavana. Kirjoitus julkaistiin Itä-Häme-lehdessä 5.10.2019.
Semskat on oodi kasvatukselle
ja oppineille naisille
– Näytelmä muistuttaa dokumenttielokuvaa, kuvailee heinolalainen
käsikirjoittaja-ohjaaja Salla Aas Semskat-näytelmää. Välillä
iäkkäät semskat muistelevat menneitä ja välillä näemme heidät nuorina,
17–18-vuotiaina tyttöinä. Näytelmä perustuu todellisiin kertomuksiin,
mutta on kuitenkin fiktiivinen. Esiintyjät voivat jopa astua ajoittain
ulos tarinasta kuvailemaan tapahtumia.
Entäs se Topelius?
– Näytelmässä leikitellään topeliaanisen ihmiskäsityksen kanssa.
Topeliuksensa lukeneet tietävät, että tytön on oltava sievä, siveä ja
kiltti. Tätä samaa puhtoisuutta ja hyvyyttä vaadittiin myös semskoilta.
Salla Aas Companyn Semskat kertoo 1940–50-luvun nuorten naisten
tarinaa. Näytelmän käsikirjoitus perustuu seitsemän Heinolan
seminaarista opettajaksi valmistuneen naisen haastatteluihin.
– Vaikka kyse on yksittäisten naisten muistoista, ovat ne myös vahvasti sukupolvikokemuksia.
Aas kuvailee Semskoja Heinolan historiaan sijoittuvien näytelmien
trilogian päätösosaksi. Aiemmin paikkakunnan historiaan on sukellettu
Paljain jaloin kaarisillalla -näytelmässä ja Itä-Häme-kabareessa.
– Kaarisillassa kerrottiin Heinolan poikien tarina. Ystäväni, opettaja
Vuokko Aalto kysyi tuolloin, että koska kerrot meidän tyttöjen tarinan,
Aas kertoo näytelmän synnyn alkusysäyksestä.
Naisten historia näkyville
Seminaari ja sen tytöt, semskat, olivat pitkään monin tavoin näkyvä osa
Heinolaa – ja monille myös iso tulonlähde. Kaupunkilaiset majoittivat
semskoja talvella ja kylpylävieraita kesällä.
Sotien jälkeen opettajaopiskelijoiden oli kuitenkin hankala löytää asuntoja pommitusten ja evakkojen asuttamisen jälkeen.
– Opiskelijoiden elämä oli tuohon aikaan todella tiukkaa. Sai olla
tyytyväinen jos majapaikasta löytyi ulkohuussi eikä pelkkä riuku, Aas
kuvailee.
Aas kertoo kokevansa naisten historian kertomisen tärkeäksi tehtäväksi.
– Vaikka naisten tarinat ovat arkisempia, eivät ne ole yhtään sen vähemmän arvokkaita kuin suurmiesten historiakaan.
Vuosisadan
vaihteesta vuoteen 1972 toiminut Heinolan Seminaari ehti toimia
opinahjona yli 3500 kansakoulun opettajalle. Aas muistuttaa, että
opettajilla oli tuolloin – ja on yhä – vahva kasvattajan rooli. Semskat
on siis myös oodi kasvatukselle.
– Opettajan työ on vaativaa, kun sen tekee hyvin. Opettajat
viitoittavat lasten elämäntietä ja kasvattavat heitä ihmisiksi.
Kasvatustyötä saa ja pitää tehdä sydämellä. Aito välittäminen ei poista
opettajan ammattimaisuutta, Aas muistuttaa.
– Haastatellut semskat korostivat myös lukutaidon tärkeyttä, sillä kaikki ajattelu rakentuu kielelle.
Katsojat pääsevät lähelle
Semskojen kantaesitys nähdään Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta.
Esityspaikkana on seminaarin entinen harjoituskoulu, nykyinen Heinolan
musiikkiopisto.
– Musiikkiopiston salissa näyttelijöiden ja katsojien kohtaaminen on
hyvin intiimi. Ihmiset pääsevät hyvin lähelle esiintyjiä, sata katsojaa
kerrallaan vetävää salia.
Semskoina lavalla nähdään kolme Salla Aas Company -ryhmän omaa
näyttelijää: Suvi Mäenpää, Mari Könönen ja Anne Heilman. Muut neljä
semskaa ovat tamperelainen näyttelijä Merja Koivula, tanssinopettaja
Tuulikki Pohjola, laulaja-lauluntekijä Sanni Laurikainen ja Hanna-Mari
Peltonen.
Heilman vastaa myös näytelmän koreografiasta, Könönen puolestaan esityksen tärkeistä musiikillisista elementeistä.
Liike ja musiikki ovat näytelmässä tärkeitä kertovia elementtejä. Seminaarikin tunnettiin soivana talona.
Semskat on osa Heinolan 180-vuotisjuhlien ohjelmaa. Sen tuottaa
Heinolan teatteriyhdistys yhteistyössä Heinolan kulttuuritoimiston
kanssa. Esitys on saanut tukea myös Suomen Kulttuurirahastolta.
Sari Asikainen
Kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen
|
