Multamäen 300-vuotista tilaa juhlittiin

Multamäen tilan kymmenes isäntäpari Sirkku ja Tuomo Orasmaa esitteli Heinolan Kirkonkylässä olevaa tilaansa Avoimien ovien päivänä 15. kesäkuuta 2019.

Tuuli (vas.), Tuomas, Annina, Sirkku ja Tuomo Orasmaa avasivat paneelikeskustelun kotitilansa suuressa
hallissa. Maa- ja metsätalousministeriössä työskentelevä Tuuli Orasmaa toimi keskustelun vetäjänä.

Heinola-Seuran edustajina seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola ja johtokunnan jäsen Olavi Rainio kävivät tervehtimässä heille jo ennestään tuttua tilaa ja sen nykyisäntiä. Talon edellisen sukupolven edustajat Kaija ja Matti Multamäki olivat perustamassa Heinola-Seuraa keväällä 1985. Lisäksi Kaija Multamäen lapsuuden muistoista kerätty Heinola – kotiseutuni mun -kirja on ollut seuran suosituin kotiseutukirja.

Kalevi Peltola kiitti ja onnitteli isäntäväkeä loistavasta ohjelmalisästä kaupungin juhlavuoteen. ”Multamäen tila on ollut aina esimerkillisen valveutunut maataloustila, ajassa aina eteenpäin menemisen henki on ollut työn innoittajana. Siitä kertoo myös tilan tämän hetkinen erikoistuminen siementilaksi,” sanoi Peltola.

Nuoriemäntä sai seuran onnitteluna kutreilleen kesäisen kukkaseppeleen, joka muistuttakoon kaikkia vieraita siitä, että kaikki me tarvitsemme kukkivaa ja elävää maaseutua tulevaisuudessakin.

Sirkku ja Tuomo Orasmaa

Peltola kertoi myös toisenlaisesta Multamäestä 1980-luvulta, jolloin hän oli Pohjoismaisten maataloudenopettajien kanssa kokemassa Heinolan kurssikeskuksen kurssiohjelmaa tällä tilalla. Esimerkkinä kurssilaiset osallistuivat ennen kylvöjen alkua kivien keräämiseen savolaisilta kivipelloilta. Traktori ajoi hitaasti keskellä peltoa. Yli pellon levittäytynyt kurssilaisryhmä heitteli kaikki roudan nostamat kivet kuormaan. Työpäivän päätteeksi ruokailtiin Multamäen vanhassa tuvassa. Monen historiallisen kehitysvaiheen kautta on tilasta kehittynyt nykymuotoinen siementila.

Avoimet ovet

Kutsua olivat noudattaneet sadat heinolalaiset ja kauempaakin tulleet. Multamäen tila ja sen vanha päärakennus vuodelta 1902 kumpuilevassa Kirkonkylän maastossa on aina herättänyt kiinnostusta kauneudellaan, myös sen ympäristö. Historiallinen pihamiljöö on saanut vuosien saatossa lisää kerroksellista rakentamista ympärilleen, joka kertoo tilan jatkuvasta uudistumisesta Suomen maatalouden kehittyessä.

”Suvun historiaan perehtyminen on opettanut minua ymmärtämään, missä olosuhteissa edeltäjäni ovat tehneet tähän hetkeen johtavia omia ratkaisujaan”, kertoi Sirkku Orasmaa.

Isäntäpari kertoi myös, ettei syntyvuodet ja kohtalon vaiheet ole täsmällisesti tiedossa. Heinolan pitäjän maakirjoista voi kuitenkin päätellä, että tilalla on ollut elämää jo 1500-luvulla. Tuolloin Heinolan kylä koostui neljästä kantatilasta, joista yksi oli nimeltään Silvala. Entiseltä nimeltään Vähä-Silvalan tilaa kutsuttiin Multamäeksi, ja siitä tuli talonväen sukunimi vuonna 1936.

Avoimien ovien päivä muodostui emännän alkupuheenvuorosta, kuuden panelistin pohdinnasta maatalouden tulevaisuudesta, monipuolisista valokuvien ja vanhojen työkalujen näyttelyistä, Tuomas Orasmaan ja Sanni Laurikaisen konsertista, Kirkonkylän Marttojen tarjoiluista.

Yksi tärkeä päivän ohjelmaoivallus oli rakentaa tulevaisuusvisiotaulu Multamäen tilalle.

Mitä on toteutunut? Se nähdään seuraavilla avoimien ovien päivillä.

Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen