Sinivalkoinen lippu, 102-vuotiaan Suomen itsenäisyyden symboli, liehui WPK-talon tangossa juhlavieraitten astellessa juhlapaikkaan.  Tummien päällystakkien alta paljastuivat moninaiset kunniamerkit, jotka kertoivat nuorelle polvelle kunnioitettavasta työstä ja elämänhistoriasta Suomen itsenäisyyden ajalta. Itsenäisyyspäivän juhla saatiin aloittaa suurella kiitollisuudella.

Juhlakahvit

Ne kuuluvat suomalaiseen juhlakulttuuriin. Kahvipöytien ääressä tavattiin tuttuja, viriteltiin mieltä päivän tunnelmaan.

Itsenäisyysjuhla aina perinteitä täynnä





Heinolan Musiikinystävien Puhallinorkesterin eteen astui Markus Ihajoki. Jean Sibeliuksen Jääkärimarssi alkoi soida. Senkin säveltämisestä on kulunut sata ja kaksi vuotta. ”Sävelsin jääkärimarssin parissa päivässä voimakkaan isänmaallisen tunnelman vallassa”, kertoi Sibelius. Sävelmä kulki ensin mollissa, mutta saadakseen siihen toivorikkaan lopun hän muutti eräät säkeet duuriin. Aina yhtä ylentävä isänmaallisen tunteen nostaja, itsenäisyysjuhlien parasta perinnettä.



Heinolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Nina Varjo toivotti vieraat tervetulleeksi juhlimaan Suomen itsenäisyyttä.



Oli ilahduttavaa, kun juhlasalin peräosasta alkoi reipas koululaisten saliin tulo, nousu näyttämölle. Ihania hymyjä ja omien kannustajien etsintää salista. Kailaan koulun 2. luokkalaisten opettaja Piia-Pauliina Peltola kertoi, että ensimmäisenä esitettävä laulu, Jukka Salmisen Nostetaan lippu salkoon, on ollut oppilaiden suosikki 1980-luvulta asti. Tuolloin se voitti Suomen 80-vuotisjuhlavuoden lastenlaulukilpailun. Mukavaa ja iloista myötäeloa salissa reippaan laulun aikana.

Seuraava laulumme Kotiseutu Heinola, on perintöä Heinolan seminaarista, kertoi Piia-Pauliina. Laulun sanat kirjoitti Elsa Kaarela, seminaarin harjoituskoulun lehtori ja silloisen kirjastolautakunnan puheenjohtaja, ja sen sävelsi Leo Härkönen, seminaarin musiikin lehtori. Laulun kantaesityksen lauloi Kalevi Peltolan johtama harjoituskoulun kuoro keväällä 1963 Heinolan kirjaston 100-vuotisjuhlassa seminaarin juhlasalissa. Säveltäjä Härkönen säesti flyygelin ääressä.

Sitten kuultiin kotiseutulaulu, jota ei ole aikaisemmin Heinolan yleisjuhlissa esitetty: kokoava, iloisen koskettava ja kaiken tärkeimmän esittelevä sävellys. Sydämen pohjasta esitettynä se kertoi, että omien juurien olemassaolon alku oli heräämässä.
Laulun sanat ja sävelet esiteltiin keväällä ilmestyneessä Virran Vekarat -lehdessä.

Juhlapuhe

Itsenäisyyspäivän juhlien järjestäjällä, Heinolan kulttuuritoimistolla, on ollut kyky löytää mielenkiintoisia ja ajankohtaisia juhlapuhujia. Vuosien takaa mielessä on puolustusvoimien koulutuspäällikkö Timo Junttila, kansaedustaja Antti Häkkänen, kansanedustaja Antti Rinne, toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ja kansanedustaja Johannes Koskinen, jonka tärkeä ajatus oli: ”Vapaus on mittaamaton aarre jokaiselle kansakunnalle. Se on kallis lahja myös annettavaksi tuleville polville.”



Täysosuma aiheineen oli tämänkin vuoden juhlapuhuja, heinolalaisyntyinen varatuomari Jukka Maarianvaara, tasa-arvovaltuutettu ja Heinolan valtuuskunnan jäsen: mielenkiintoinen ja selkeä lyhytkurssi tasa-arvosta, sen historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta.

”Itsenäisyyspäivän kunniaksi hyvä pysähtyä ja kiinnittää huomio kaikkeen siihen hyvään, mitä meillä on. Pidetään siitä kiinni.” kirjoitti Jukka Maarianvaara Twitterissä.

Juhlaohjelma jatkui Sibeliuksen sävellyksellä Isänmaalle.

Heinola-mitalien luovutus

Mitali voidaan myöntää henkilöille, jotka ovat eri tavoin työskennelleet Heinolan parhaaksi, tehneet sitä omalla työllään tunnetuksi ja auttaneet kaupunkia kehittymään.



Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Lehtimäellä oli ilo esitellä uudet kaksi mitalin saajaa. Aluksi hän kertoi taustoja molemmista mitalin saajista. Ulla Rengolle Heinola-mitali myönnettiin musiikillisista ansioista ja Heinolassa tehdystä työstä. Veli-Matti Kuntonen puolestaan sai tunnustuksen Heinolan hyväksi tehdystä työstä ja edunvalvonnasta Heinolan valtuuskunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Mitalistit kiittivät saamastaan huomiosta lämpimin ajatuksin.



Jokavuotinen jännityshetki oli lauennut, mitalit olivat löytäneet oikeat osoitteensa. Olivat vielä tärkeät musiikit jäljellä: Oi, kallis Suomenmaa ja Maamme-laulu. Paikallinen juhla päättyi näin ylevästi, ja tuttu juhlapuhuja joutui huomion kohteeksi.



Kiitoksia käynnistä, kyllä Suomi on monessa asiassa edelläkävijämaa.



Pari päivää vapaata. Sitten taas Heinolan arkeen.