Heinola-Seura kevätkokousti
Jouko Juurikkala vieraana
 
Heinola-Seuran kokousperinteisiin kuuluu, että kokouksien yhteydessä on myös kutsuttu kokousvieras. Tällä kertaa vieraan paikalla oli Jouko Juurikkala, joka kokouksen jälkeen kertoi Muistoja sodan aikaisesta Heinolasta.
 
”Ystäväni, miehet, vaimot, onko tässä kuulijaa,
joka vanhan krenatöörin laulun kuulla haluaa?"
 
Jouko Juurikkala oli sotien aikana kymmenvuotias pojanviikari. Hän koki sodan aikana lähiympäristössään asioita, jotka ovat painuneet lähtemättöminä mieleen. Olihan sodan tilanteet omassa pihassa tai jopa oman kodin kellarissa. Suurin osa sota-ajan muistoista laajentuivat kuitenkin koko kaupunkiin ja naapurikuntiinkin asti.



Muistot Heinolan sotavuosista olivat omia kokemuksia tai suvun jäsenten kertomia. Kokousyleisö sai kokea jännittävän ja monipuolisen tilannekatsauksen millaista elämä Heinolassa oli 1940-luvun alkuvuosina.
 
Kauppiaan pojan esitystä täydensivät autenttiset arkistokappaleet sen ajan kaupan ja yhteiskunnan kuittiviidakosta. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli esimerkiksi Suojelukuntapiirin Kunniakirja pikkupoika Jouko Juurikkalalle Romunkeräyksestä tai ostotodistus, jossa Heinolan kaupunki on saanut luvan kansanhuollolta ostaa possu vanhainkodin ruokahuoltoon isä Kalle Juurikkalan kaupasta.
 
Erinomaista alustusta seurasi vilkas keskustelu ja täydennys sotaoloista Heinolassa. Tuli ilmi, että monet järkyttävätkin tapahtumat olivat tapahtuneet Heinolassa jo ennen sodan julistusta. Esko Aalto ja Leevi Lyytikäinen omilla kokemuksillaan ja tiedoillaan täydensivät illan aihetta.



Jouko Juurikkala tähdensi sitä, että sota-aika opetti Laupias samarialainen asennetta kaikille, ettei veljiä ja siskoja jätetä. Apua annettiin tarvitsijoille, avun ei tarvinnut aina olla taloudellista.
 
- Tosi hädästä selvitään suomalaisella sisulla, niin pitäisi tapahtua tänäkin päivänä, muistutti Juurikkala.


 
Kokouksen viralliset kevätkokousasiat käytiin läpi Asko Alhon johdolla. Heinola-Seuran kokousasioissa kiinnosti erikoisesti seuran laaja 30-vuotisjuhlavuoden toiminta. Toimintakertomuksessa esiteltiin yli kaksikymmentä erilaista järjestettyä tapahtumaa tai mukanaoloa yhteisissä projekteissa.
 
Seura osallistuu vuoden 2015 toimintakertomuksellaan Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kotiseutuyhdistys –kilpailuun. Mukaan liitetään vielä CD-levy seuran kotisivuista, joka kuvillaan ja kirjoituksillaan vahvistaa juhlavuoden toimintakertomusta.
 
– Seuran laaja toiminta tuntuu paljolta, se ei kuitenkaan sitä ole. Kun katselee muiden kotiseutuseurojen toimintaa, paljon voisi vielä tehdä kotiseutuyhdistyksenä kotikaupunkimme hyväksi. Tekijöistä on vain pulaa, kertoi seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola
– Kotiseutuyhdistys ei ole yhden asian yhdistys, vaan sen toimialueena on koko kotikaupunki, sen historia, menneisyys, pitäisi elää tässä ajassa ja ottaa kantaa päiväkohtaisiin kotikaupunkia koskeviin asioihin sekä kurkottaa myös tulevaisuuteen.
– Heinola-Seura on läsnäolollaan yrittänyt toimia kaikkien heinolalaisten hyväksi. Yritämme seuran toimissa löytää oman kotikaupungin myönteisiä puolia ja vahvistaa niitä. Jotta tämä asenne säilyisi ja voisimme sanoa, että seura on yksi kaupungin arvostetuimmista seuroista, tarvitsisimme lisää henkisiä ja aktiivisia voimavaroja, että voisimme vastata niihin haasteisiin, joita tämän päivän kotiseututyö ja meidän sääntömme edellyttävät. Olemme todella paljon vartijoita! Vartijoista on vain pulaa.



Kokouksen alussa seuran puheenjohtaja kertoi seuran vuosittaisista päätapahtumista, joista on vuosien varrella tullut perinteitä ja jotka muodostavat vuosittaisen toiminnan rungon. Kun sitten näihin päätapahtumien joukkoon liitetään vielä vuosittain tulevia ajankohtaistapahtumia, niin vuoden ohjelma on monipuolinen ja ympärivuotinen.

– Seuralla on ollut vuosien aikana kuusi puheenjohtajaa. Jokaisen puheenjohtajan kaudella on tullut toimintaan aina jotain uutta mukaan. Alkuvuosina toiminta keskittyi nostamaan esille Heinolan historiaa ja perinteitä. Kotiseututyö on valintoja, myöhemmin toiminta on monipuolistunut ja monet uudet onnistuneet kotiseututapahtumat ovat siirtyneet perinteeksi toimintaan.



Esittelyssä olivat Perinnetori, joka oli ohjelmassa 1985 vuodesta 21 vuoden ajan. Erilaista näyttelytoimintaa on ollut vuosittain alusta alkaen. Jokavuotisten Sydänsuven retkien järjestämiset alkoivat jo 1980-luvulla. Perinnekirjoja on toimitettu vuodesta 1998. Unikekoja on valittu 21 vuodesta 1995 alkaen. Wanhan Ajan Joulu –tapahtumaa järjestetään tänä jouluna 10. kerran. Heinolan kotiseutupäivää Allin päivänä on vietetty 9 kertaa. Kalamarkkinoilla on oltu mukana 17 kertaa. Kyläiltoja kyläyhdistysten edustajille on järjestetty vuosittain. ”Serenadi Heinolalle ja Heinolan seminaarille” -konsertteja on järjestetty jo useita kertoja. Suvivirsilaulajaiset järjestetään tänä kesänä kolmannen kerran. Erilaiset kotiseutua koskevat kilpailut ja koulutukset ovat olleet koko toiminnan ajan mukana. Heinola-Seuran kotisivuja on toimitettu vuodesta 2007 alkaen. Sivut ovat tärkein ikkuna ulospäin seuran toiminnasta. Ne tallentavat seuran ajankohtaishistoriaa sanoin ja kuvin. Niitä seurataan ympäri maailmaa. Ne toimivat jopa kotiseutuopin oppimateriaalina.