Ei Heinola-Seura arvannut millaisen musiikkijuhlan Jaakko Ryhänen tarjoaa, kun Heinolan seminaarista keväällä 1971 valmistunut pedagogi lupasi vuosi sitten YK:n päivän -konserttinsa jälkeen tuoda seuraavan syksyn konserttiin ryhmän lauluoppilaitaan Eestin Musiikkiakatemiasta Heinolaan.

Ryhänen halusi palata oppilaittensa kanssa oman laulutaiteensa alkusijoille, Heinolan seminaariin ja sen juhlasaliin, jossa hän itse 42 vuotta sitten lauloi ensimmäisen kerran sen erinomaisessa akustiikassa. Ajatuksen taustalla oli myös antaa nuorille yhteinen kokemus hyvästä konserttisalista ja kannustavasta heinolalaisyleisöstä. Monelle nuorelle matka ja Heinola-kokemus olivat ensimmäinen kosketus Suomeen.

Raikkautta ja osaamista

Vierailu toteutui onnistuneesti. Yleisölle voitto, kaksitoista taiteilijaa seminaarin lavalla. Täyden salin kuulimo sai kokea yllättävän valmiin ja monipuolisen ohjelmiston, raikkaita laulusuorituksia, sydämellistä yhteisöllisyyttä yleisön ja laulajien välillä.





Konsertin aikana näki, että Jaakko Ryhänen itsekin nautti oppilaittensa suorituksista. Nöyrällä mielellä hän opettajana nousi paljon muistoja herättäneelle lavalle. Toivo Kuulan Epilogi oli syvällisenä tulkintana tavoite nuorille oppilaille.

Konsertin päätyttyä Ryhäsen ympärillä oli ystäviä, entisiä opiskelukumppaneita, tuttuja vuosien takaa. Kiitollisia halauksia. Tallinnan vieraat huomasivat, Ryhästä rakastetaan täälläkin.

Konsertin esiintyjät – tulevaisuuden valloittajia

Laulajat: Aule Urb, Arvids Keinis, Sarah Nagel, Olari Viikholm, Toomas Kolk, Maria Veretenina, Ott Indermitte, Koit Soasepp, Kadri Kipper ja Jaakko Ryhänen. Pianisti: Piia Paemurru. Juontajat: Irene Kabonen ja Jaakko Ryhänen.

Oppilailla jo kansainvälisiä kiinnityksiä

Suomen kansallisoopperan Boris Godunovin edellisillan ensi-illassa lauloivat Ksenian roolissa Maria Veretenina ja munkki Pimen roolissa Koit Soasepp. Seuraavana päivänä he olivat laulamassa Heinolassa.

Ryhäsen Tallinnan oppilaista on jo seitsemän kiinnitetty kansallisooppera Estoniaan solisteiksi ja kaksi Suomen kansallisoopperaan.

"Heinola liittyy olooni Tallinnassa"

"Kun olin Heinolan kirkossa pitämässä kirkkokonserttia yhdeksän vuotta sitten, tuli minulle samana iltana puhelu Eestin Musiikkiakatemiasta. Minulle tarjottiin laulutaiteen professuuria Tallinnassa. Tarjousta ei voinut olla hyväksymättä.

Näin on vierähtänyt lähes kymmenen vuotta Tallinnassa kolme päivää viikossa. Nautin työstäni. Tulokset alkavat näkyä. Laulaminen ja musiikki ovat aina olleet Viron kansaa yhdistävä voima. Ääniaines siellä on loistava. Se kertoo Viron kansan ikiaikaisesta lauluperinteestä musiikkijuhlineen, kouluopetuksen laulua ja kuorolaulua arvostavasta asenteesta", kertoo opetustyöhönsä Tallinnassa yhä rakastunut Ryhänen.

Syksyinen maisema ihastutti vieraat

Konsertin jälkeen vieraat siirtyivät vesitornin Café Torniin näkemään pienen vilauksen syysruskaisesta Heinolasta. Yhdessäolon aikana suunniteltiin jo tulevia. Ainakin on varmaa, että mestaribasso Koit Soasepp nähdään seminaarin lavalla ensi vuoden huhtikuussa. Muutaman vuoden kuluttua on mahdollista, että Ryhänen palaa laulutaiteensa juurille uuden lahjakkaan laulajapolven kanssa.

Kaksitoistaääninen eestiläislaulu jäi soimaan kiitoksena järjestäjille vesitornin holveihin.

Kiitollisena Heinola-Seuran puolesta
Kalevi Peltola