Siltojen kaupungin
kotiseutuyhdistys
itäisessä Hämeessä
HEINOLA-SEURA
Heinolan vaakuna
Etusivu
 
Ajankohtaista
 
Aloitteet
 
Galleria
 
Hakemisto
 
Hallinto
 
Historia
 
Juhlat
 
Julkaisut
 
Linkkisivu
 
Tarinatupa
 
Tietovakka
 
Toiminta
  
Olavi Grenman:

Minun Heinolani

Heinola laivakaupunkina

Muistoja Heinolasta laivakaupunkina 1940-luvun loppupuolelta ja 1950-luvun alkupuolelta

Yllä mainittuna ajanjaksona elettiin höyrylaivojen aikaa. Laivoja Heinolassa oli tuolloin paljon. Matkustajalaivoja olivat Louhi, Lainetar ja Kaima. Hinaajalaivoja olivat Ruotsalainen, Onkilahti, Kotka, Koskensaari, Ilo ja Kymi VII. Matkustajalaivoista Louhi ja Lainetar ajoivat vuoroviikoin nykyisestä laivarannasta katsoen ylä- ja alavirtaan. Tärkeimpinä päätelaitureina ylävirran suunnalta olivat muun muassa Kalkkinen, Hokkala ja Vaippila, joihin matkatessa oli useita välilaitureita ja mökkilaitureita. Alavirran suunnalta mainitsisin Taipaleen, Hujansalon ja Vuolenkosken.

Kaima-laiva ei Heinolaan sijoittumisen aikana harjoittanut säännöllistä matkustajaliikennettä. Kaima saattoi tehdä joitakin tilausristeilyjä ja sitä käytettiin hinausliikenteessä proomujen ja joskus tukkilauttojen vedossa. Kymin uittoyhdistyksen käytössä olivat hinaajalaivat, Ruotsalainen ja Onkilahti, tukkilauttojen vedosssa Kalkkisista Heinolan Tähtiniemeen. Pienhinaaja, Kuha, toimi pääosin koskihinaajana Tähtiniemestä Koskensaaren kärkeen, josta varppaushinaajat, Kotka ja Jyränkö, veivät tukkilautat Vuolenkoskelle. Toki Onkilahti, Jyränkö ja Kotka saattoivat osallistua myös koskihinaukseen.

Vanhan maantiesillan käytössä ollessa sattui usein niin, että tukkilautan häntä osui siltapilareihin ja tukkilautat hajosivat. Kyllä monta kertaa tuli sillaa katsojia, kun tukkikuorman häntä lähestyi siltapilaria. Ilo-laiva oli Heinolan vaneritehtaan hinaaja, joka hoiti tehtaan hinauksia Maitiaislahdelle. Hevossaari-laiva hinasi turveproomuja Päijänteen Leivonmäeltä Heinolaan. Koskensaari hinasi tukkikuormia Päijänteeltä Heinolan Kirkonkylään Helsingin kaupungin sahalle. Tukinhinauksen lisäksi Koskensaari hinasi proomuja Lahteen. Itse palvelin Koskensaarella kaksi kesää ja niin kauan ajettiin, että jäiden tulo lopetti liikennöimisen. Koskensaaren tukikohta oli pikkukosken sillan lähellä. Laiva ja useita proomuja talvehti siinä.

Heinolassa oli myös ylösvetotelakka konepajan rannassa. Siinä pystyi ottamaan ylös kaikkia Päijänteen vesistön laivoja. Muun muassa matkustajalaivat Suomi ja Jyväskylä voitiin telakoida Heinolassa. Nämä olivat sen ajan suurimpia aluksia. telakka toimi konekäyttöisenä. Mieleeni on jäänyt erityisesti niittivasaran kova melu, kun sen ajan laivapellit liitettiin toisiinsa niittaamalla. Myös Helsingin kaupungilla oli omassa tukikohdassaan, pikkukosken sillan pielessä, ylösvetotelakka, jossa vetovoimana muun muassa proomua ylösvedettäessä käytettiin hevosta kiertoajossa.

Kun setäni, laivuri Hugo Koskinen, toimi vuosikaudet matkustajalaiva Louhen päällikkönä, olin kesäaikana usein laivan matkassa. Täällä tulin tuntemaan useita laivamiehiä. Erityisesti mieleeni on jäänyt konemestari Hoppman, jota yleisesti kutsuttiin Hokmannin Kalleksi.

Kerrankin olimme tulossa ylävirran suunnasta Heinolaan, silloisen Niemelän kartanon, nykyisen hotelli Kumpelin kohdalla, missä laivaväylällä tulee jyrkkä käännös. Hoppmanin Kalle tuli ja sanoi minulle, että nyt tulee jyrkkä käännös, etsipä käyrä halko äkkiä uuniin. Olin innokas heittämään puita uuniin ja heitin sinne mielestäni käyrän halon. Kaupunkiin tulossa olevia mummoja ja pappoja istui lähettyvillä, penkeillä, jotka olivat kattilan sivulla. Heitä varmaan huvitti, kun konemestari tuli ja sanoi, ”Löysithän käyrän halon ja heitit sen oikein päin uuniin, kun laiva kääntyi mutkissa oikein.”

Kerran taas joukko vanhempia naishenkilöitä kysyi konemestari Hoppmanilta, että koskas se Sipilän laituri tulee. Hoppman vastasi siihen, ettei se tule, jolloin naiset hätääntyivät, että olivatko he väärässä laivassa. Tähän Hopmann sanoi, että ei se tule, me menemme sinne. Hoppman oli hauska veikko, josta riittäisi tarinoita enemmänkin. Louhi-laivassa toimi lämmittäjänä yhtenä kesänä keskuudestamme aikoja sitten poistunut laulaja, Matti Louhivuori.

Monet edellä mainituksi tulleista laivoista on muutettu moottorikäyttöisiksi huvilaivoiksi. Höyrykäytössä on enää Kaima-laiva, jonka sijoituspaikkana on nykyään Lahti. Lahdessa on myös moottorikäyttöiseksi muutettu Louhi-laiva, toimien sittemmin jäätelölaivana nimellä Tuulantei. Myös Hevossaari on huvilaivana Lahdessa, nimellä Taru. Lainetar, Ruotsalainen ja Onkilahti ovat niin ikään moottoroituja huvilaivoja.

Osa aiemmin mainitsemistani laivoista on tätä nykyä jo romutettu ja hävitetty. Paljon olisi vielä kerrottavaa, mutta tässä nyt joitakin muistoja Heinolan laivoista, mutta eihän sitä kaikkea toimita tähän muisteloon laittaa.

Näitä muisteloita kirjasi vuonna 2009 nyt 73-vuotias entinen Heinolan poika
.

 

kukat