”Kotiseututyö
parhaimmillaan on lähitekemistä, lähiosallistumista, lähivälittämistä,
kuulumista paikkaan ja yhteisöön. Kotiseututoiminta on arvokasta
perinnetyötä, mutta se on ensiarvoista työtä koko yhteiskunnan
hyvinvoinnin vahvistamisessa.”
YLEISTÄ Vuosi 2020 oli Heinola-Seuran 35. toimintavuosi. Hyvin alkanut
toimintavuosi katkesi kuitenkin koronarajoituksiin, jotka erikoisesti
koskivat kevään, syksyn ja joulun seudun yleisötapahtumia. Kiellot
rajoittivat kaikkien muidenkin yhteisöjen toimintoja.
Kesän alun Suvivirsi -laulajaiset,
Kesäasukkaiden toritapaaminen ja jokakesäinen risteily Lahti-Heinola
jäivät toteuttamatta. Samoin jäi alkusyksystä toteuttamatta Alatorin
toripäivä vanhan pumppukaivon luona sekä kaikki perinteiset joulun
aikaan sijoittuneet tapahtumat.
HALLINTO Seuran puheenjohtajana on toiminut Kalevi Peltola, johtokunnan
jäseninä: Mikko Hallikas, Matti Kirves, Terhi Pietiläinen, Olavi
Rainio, Raija Saarela, Anna Tiainen ja Juha Tuukkanen. Joanna
Vartiainen/Sihteeripalvelu Iibis on vastannut seuran tilien
kirjanpidosta. Toimintaa tarkastivat Matti Halme ja Harri Antinranta,
varalla Asko Alho. Seuran johtokunta on kokoontunut 3 kertaa.
Johtokunnalla on ollut jatkuva sähköpostiyhteys toiminnan
päivittäisessä hoidossa.
JÄSENET Seura ei kerännyt vuoden 2020 jäsenmaksua ollenkaan. Alkuvuoden jäsentiedote julkaistiin vain seuran kotisivuilla.
Seura menetti vuoden aikana jäsenistöstään
kolme tärkeää vaikuttajaa: perustaja- ja kunniajäsenensä Maija Kippolan
ja kunniajäsenensä ja kaikkien toimintavuosien tilintarkastajansa
Pertti Salevan sekä historioitsija Matti Aallon, kolmen
postikorttikirjan päätoimittajan. ”Rakkaus ja kiintymys kotiseutuun
kuuluu ihmiselämän rikkauksiin” on ”Virvan” jättämä ajatus
kotiseututyöhön.
TALOUS Seuran talous on pysynyt vuosien aikana vakaalla pohjalla
jäsenmaksutuloista, kirjojen myynnistä ja erilaisten tapahtumien
myyntiaktiviteeteistä saaduilla tuloilla.
Kolmannen postikorttikirjan toimittaminen ja
ilmestyminen vuoden 2019 joulun alla oli tärkeä saavutus tässä
tilanteessa seuran talouden kannalta. Seuran nykyinen taloustilanne
antoi mahdollisuuden kirjan painattamiseen ilman ulkopuolista
rahoitusta.
YLEISET SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET
Yhdistetty kevät- ja syykokous Kristiinakodin kerhohuoneessa 26.11.2020.
Koronapandemiasta johtuen kevätkokousta ei voitu järjestää
maaliskuussa. Yhteinen kevät- ja syyskokous järjestettiin
varotoimenpitein marraskuussa. Kokouksessa hyväksyttiin kiitoksin
monipuolisesta toimintavuodesta 2019 kertova toimintakertomus ja tilit.
”Vuosi oli kaupungin 180-vuotisjuhlavuosi ja
otollinen vuosi seuralle, hyvä maaperä kertoa omasta
kotikaupungistamme, omaksua tietoa sen menneistä vuosista ja syventää
suhdettamme juuriimme. Kolmannen postikorttikirjan ilmestyminen
jouluksi oli hieno päätös vuodelle. Teos oli seuran kahdeksas
kotiseutukirja. Myös yhteistyö Virran Vekarat -koululaislehden kanssa
oli seuralle mieluisa tehtävä,” kertoi seuran puheenjohtaja Kalevi
Peltola alkupuheenvuorossaan.
Kokous hyväksyi myös ehdollisen
toimintasuunnitelman vuodelle 2021. Sen toteuttamismahdollisuudesta
keskusteltiin. Seura viettää seuraavana vuonna Uuno Kailaan syntymän
120-vuotisjuhlavuotta, jonka ohjelma täydentää seuran muuta toimintaa.
Vuoden teemana on Heinolasta Kailaan kaupunki. Vuoden järjestelyissä
ovat mukana Heinolan kulttuuritoimisto, museo ja kirjasto, Heinolan
kansalaisopisto sekä Heinolan muutkin yhdistykset omilla ohjelmillaan.
Kokouksen puheenjohtajana toimi Harri Antinranta ja sihteerinä seuran sihteeri Matti Kirves.
Hänet valittiin myös seuran uudeksi puheenjohtajaksi. Vuodesta 2006
seuran puheenjohtajana toiminut Kalevi Peltola jatkaa vielä
johtokunnassa.
Muiksi vastuunkantajiksi johtokuntaan
valittiin Mikko Hallikas, Terhi Pietiläinen, Olavi Rainio, Raija
Saarela, Anna Tiainen ja Juha Tuukkanen.
Harri Antinranta kertoi kokouksessa
omakohtaisia muistoja vuodesta 2000, jolloin Heinolan kaupungin
aloitteesta WSOY julkaisi uuden Uuno Kailas -teoksen, Palava laulu,
valitut runot. Kirja esittelee Kailaan kouluajan Heinolaa,
koulutovereita ja tärkeitä opettajia sekä Helsingin-vuosilta tärkeää
Tulenkantajien kirjailija- ja taiteilijapiiriä. Kirjan alussa on
filosofian tohtori Pertti Lassilan ansiokas 20 sivun mittainen esipuhe,
josta on apua kirjan monen runon tulkinnassa. Kaupunki sponsoroi
hanketta osallistumalla valmisteluun ja ostamalla osan painoksesta.
SEURAN VARSINAISTA TOIMINTAA VUODEN AIKANA JA MUKANAOLOA
ERILAISISSA YHTEISTYÖTAPAHTUMISSA
Heinolan XIII Kotiseutupäivä, Allin päivä 31.1.2020 Wanhassa pappilassa.
”Heinolan kotiseutupäivän tarkoituksena on alusta alkaen ollut
muistuttaa meille heinolalaisille oman asuinpaikkamme, kotikaupunkimme
tärkeästä merkityksestä omaan elämäämme. Mitä enemmän meillä on tietoa
kotiseudustamme, kotikaupungistamme, sitä syvempi ja sitovampi on
suhteemme siihen. Kotiseudulla on kaikkialla erityinen asema ihmisten
sydämissä. Kotiseutu on jotain, jota oppii aikojen kuluessa paremmin
arvostamaan. Paluumuuttajat ovat siitä hyvä esimerkki. Kotiseutupäivän
vietossa on tärkeää asukkaiden kotiseutukiintymyksen kasvattaminen sekä
yhteisöllisyyden ja yhteishengen lisääminen,” lausui seuran
puheenjohtaja Kalevi Peltola alkupuheenvuorossaan.
Kotiseutujuhlan monipuolisen ohjelman lisäksi
jaettiin perinteiset hopeiset kotiseututyön ansiomerkit kahdelle
kotiseututyössä ansioituneelle, kirjastoautonkuljettaja Pekka
Rautkoskelle ja sosiaalineuvos Mauno Kuuselalle. Rautkoskelle
vuosikymmenien työstä Paasonkylän yhteisön hyväksi, vaikuttajana,
tutkijana ja kylän historian muistiin merkitsijänä ja useamman
erilaisen kylähistorian kirjoittajana. Kuuselalle tunnustuksena hänen
kotiseudullisista ansioistaan tunnettuna kotiseuturakkaana ja
kulttuuriystävällisenä vaikuttajana, joka on pitänyt huolta siitä, että
esimerkiksi Heinolan ruutukaavan historiallinen ydinmiljöö säilyy
koskemattomana ja toimivana. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen
ja kaupunkikuvatoimikunnan puheenjohtajana toimiminen on mahdollistanut
työn onnistumisen. Kiitossanoissaan Mauno Kuusela korosti sitä, että
jokainen kaupunkilainen voi omassa elämässään tehdä kotiseututyötä.
Heinola-Seura on vuodesta 2008 jakanut
Suomen Kotiseutuliiton myöntämää kotiseudun ansiomerkkiä, hopeisia ja
kultaisia kiitokseksi työstä kotikaupungin hyväksi kaikkiaan 29.
Seuran viimeisin kotiseututeos ilmestyi
muutamaa päivää ennen joulua. Silloin ei ehditty pitää teokselle omaa
julkistamistilaisuutta. Kirjan julkistus tapahtui tässä tilaisuudessa,
koska teos on myös Heinola-Seuran alkavan 35-vuotistoimintakauden
juhlakirja.
Puheenjohtaja osoitti kiitokset kirjan päätoimittajille Matti Aallolle
ja Rauno Endenille sekä kaikille kirjaan postikortteja luovuttaneille:
”Heinola-Seura siirtää heinolalaisuutta sukupolvelta toiselle. Siinä
työssä kahdeksan omaa, paikkakunnan elämään juurtuvaa kotiseutukirjaa
rakentavat pysyviä siltoja sukupolvien välille. Kotiseutuhistoriaan
perehtyminen avaa tuoreita näkökulmia ja opettaa uutta tutusta
seudusta.”
”Hyvästit puukaupunki Heinolalle” on
Heinola vanhoissa postikorteissa -trilogian päätöskirja. Se on laadittu
Heinolan kaupungin 180-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kirjan välittämänä
Heinola-Seura sekä toimittamisessa mukana olleet keräilijät ja muut
asiantuntijat haluavat ilmaista kiintymyksensä kotikaupunkiinsa ja
toivottaa sille uusiksi vuosikymmeniksi onnea ja menestystä Itä-Hämeen
helmenä.
Kotiseutupäivää vietettiin pappilan juhlan lisäksi eripuolella kaupunkia erilaisin tapahtumin.
Allin päivän rääppiäiset 14.2.2019
Seuran perinne on myös viedä kotiseutupäivän juhla sinne, mistä ei
pappilan juhlaan voida päästä, Kristiinakotiin. Aikoinaan opettaja Alli
Heinämaa oli ollut vaikuttamassa Kristiinakodin syntymiseen ja sen
miljöön uudelleen rakentamiseen. Siksi Heinola-Seuran ja Kristiinakodin
asukkaiden yhteistä juhlahetkeä on vietetty Allin päivän rääppiäisinä
ystävänpäivänä kahvitteluin ja erilaisin ohjelmin ja vierain. Tänä
vuonna vieraina olivat toimittaja Eira Pitkänen ja Menneitä muistellen
-kirjan kirjoittanut Esko Aalto. Esko Aalto lahjoitti kirjansa
jokaiselle juhlaan osallistuneelle. ”Tulkaa pian uudelleen!” On tuttu
lausahdus tilaisuuksien lopussa.
Jäsentiedote 18.3.2020
Kevään ensimmäinen jäsenkirje välitettiin jäsenille seuran kotisivujen kautta:
” Seura viettää alkanutta vuotta työn merkeissä noudattaen
ympärivuotista toimintasuunnitelmaansa mahdollisuuksien mukaan. Vuoden
suuri yhteistyöprojekti on katunäytelmän toteuttaminen joulun alla eri
seurojen kanssa. Tällä joulutapahtumalla juhlitaan ja iloitaan Heinolan
ylpeyttä Heinolan joulupuukaupungin 10-vuotista olemassaoloa.
Katunäytelmästä on suunniteltu jokavuotista joulutapahtumaa Heinolaan.
Lisäksi toivomme, että vuoden 2021 Heinolan
yhteinen teema ”Heinolasta Kailaan kaupunki” saa juuret ja siivet tämän
vuoden aikana. Yhteisöjä toimintaan yhdistävä hanke elää toivossa
toteutuakseen…”
Joulun katuteatteriprojekti tekeillä
Heinola-Seura on sitoutunut Joulun katuteatteriprojektiin, joka syntyi
seurakunnan aloitteesta. Projektin on tarkoitus jatkua perinteenä, joka
jouluisena joulun alla. Ensimmäisen kerran se on päätetty esittää
Heinolan Kaupunkisydän ry:n kymmenvuotisjuhlan korvaavana
juhlatapahtumana joulun seudussa 2020. Katuteatterin kirjoittajaksi on
kiinnitetty Tytti Jäppinen Lahdesta ja ohjaajaksi Satu Nipuli Heinolasta. Neljä tapahtumaa sisältävä näytelmä
on koottu haastattelujen pohjalta heinolalaisilta eri yhteyksissä.
Näytelmän henkilöt on valittu ja harjoitukset ovat käynnistyneet.
Koronapandemia keskeytti myös tämän projektin. Sen on tarkoitus jatkua
ensi vuonna ja esitykset olisivat joulun seudussa 2021.
Suvivirsilaulajaiset Kirkkopuistossa
Heinola-seura on järjestänyt Suvivirsilaulajaiset jo viitenä keväänä
koulujen päättäjäispäivänä. Tänä vuonna kerättiin seuran kotisivuille
kooste edellisistä laulajaisista. Suvivirsilaulajaiset jatkuivat
kuitenkin pienempinä tapahtumina esimerkiksi Rantapuistossa ja eri
kerrostalojen pihoilla. Laulattajana oli unikeko Hannu Knuutila.
Unikeonpäivän aamutapahtuma 27.7.2020
Unikeonpäivän aamutapahtumaa kuitenkin vietettiin livenä Rantapuistossa
runsaan yleisön kanssa. Heinola-Seura tarjosi perinteiset aamupuurot
jokaiselle aamutapahtumaan osallistuneelle.
Heinolan Musiikinystävien puhallinorkesteri tarjosi musiikkikimaran tapahtuman taustaksi.
”Olisi ollut sääli, että tämän tärkeän ja
ainoan Heinolan kylpyläajan perinne olisi jäänyt tänä kesänä
hoitamatta, harmitteli seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola. Onneksi
siihen suotiin lopulta valtiovallankin puolelta lupa. Heinola-Seuran ja
kaikkien muiden järjestelyihin osallistuvien puolesta toivotan teidät
kaikki lämpimästi tervetulleiksi kokemaan tämä tärkeä aurinkoinen aamu
ja sen tapahtumat. Naantalissa valittiin 61. unikeko. Siellä
aloitettiin unikekojen valinta kesällä 1959, meillä 1995. Tänään täällä
Heinolassa saamme 26. unikeon. Aika hieno saavutus meiltä
heinolalaisilta, että olemme saaneet pidettyä yllä tätä perinnettä ja
saaneet arvostetun sarjan ansioituneita heinolalaisia ja nimittää
heidät unikeon arvonimikkeellä kaupungin historiaan. Palkittavista
unikeoista ei ole puutetta. Valinta vain vaikeutuu, mutta tähän asti
olemme hyvin onnistuneet.
Monet heinolalaisten edellisvuosien unikekoehdotukset ovat tarjonneet
hyvän otoksen unikekokelvollisista heinolalaisista, joten ehdotuksia ei
tänä kesänä kerätty lisää. Unikeon titteli on Heinolan vanhin arvonimi
ja vieläkin suuresti arvostettu monien arvonimien joukossa. Kun virkaan
pyydetään, pidetään sitä suurena kunniana, harva on kieltäytynyt.”
Portit avautuivat rantaan. Punainen
paloauto, Betford 1957, ajoi portista juhlapaikalle. Yleisö riensi
rannan läheisyyteen nähdäkseen päätapahtuman läheltä. Kantajat
aloittivat loppupalvelun unikeolle, vienti rantaan, kahluu Kymessä ja
sitten kellautus.
Yleisö tunnisti heti uuden unikeon: Sehän on
Hannu Knuutila. ”Hannu on arvonimen ansainnut”, huudahti joku.” Samaa
mieltä oli Heinola-Seuran johtokunta.
Hannu Knuutila tunnetaan paitsi pitkästä
urastaan opettajana, myös pelimannina, joka on soittanut niin Kaustisen
kansanmusiikkijuhlilla kuin Rääkkylän Kihaus
-kansanmusiikkifestivaaleilla. Omien laulujen tekeminen Heinolasta on
sitä parasta kotiseututyötä. Niitäkin on syntynyt useita.
Karjalankielisten laulujen syntyminen on sitä ominta Hannua, joilla hän
on saanut huomiota ulkopuolisilla esiintymisillään. Kaustisten
kansanmusiikkijuhlilla hänellä on ollut toistakymmentä kertaa oma
ohjelmaosuus. Kuluvan kesän aikana Knuutila on ollut järjestämässä
Rantapuiston yhteislaulutilaisuuksia.
Kalamarkkinat 22. kerran 8.8.2020
Heinolan Lions Club/Sillat -järjestön sataman Kalamarkkinat olivat
muuntuneet formaatiltaan yksipäiväisiksi Kala- ja tavaramarkkinoiksi.
Kala- ja tavaramarkkinoiden tuotto käytetään kuitenkin edelleen
lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen.
Kalamarkkinat järjestettiin ensimmäisen kerran
klubin jäsenen Mikko Ruskealan aloitteesta syksyllä 1999, joten nyt
järjestetty markkinatapahtuma oli 22. Ensimmäisten kalamarkkinoiden
avaajana oli kesäheinolalainen Kalevi Sorsa. Joka vuosi on markkinoihin
osallistunut yli kaksituhatta kävijää, joka määrä kertoo markkinoiden
suosiosta.
Heinola-Seura on ainoa joka kerta markkinoilla
mukana ollut ja huolehtinut suositulla lohikeitollaan tapahtuman
ruokahuollosta. Kalamarkkinat ovat olleet seuran toiminnan tärkein
rahoittaja. Tällä kertaa korona asetti esteet tälle palvelulle.
Heinola-Seuran monipuolinen
kotiseutukirjallisuus oli kuitenkin laajasti tarjolla. Erikoisesti
tällä kertaa jouluksi ilmestynyt postikorttikirjasarjan kolmas ja
viimeinen kirja ”Hyvästit puutalo Heinolalle” oli erikoisen
mielenkiinnon kohteena.
Toivottavasti vuoden kuluttua saadaan jatkaa
Kalamarkkinoita hyvin perintein ja lohikeitoin ilman rajoitteita.
Toivoa sopii, ettei yksipäiväisyys ja nimen muutos muuta
kalamarkkinaperinteen suosiota.
”Made in Heinola” Kaupunginmuseon avajaiset korjauksen jälkeen 15.8.2020
Avajaispäivää ja -juhlaa vietettiin Heinolan kaupunginmuseota
ympäröivässä omenapuutarhassa 14. elokuuta auringon paahtaessa täydeltä
terältä. Laajan puiston omenapuut juuri valmistuvine satoineen antoivat
juhlalle unohtumattoman ja omenaisen kulissin. Juhlapaikka todettiin
oivaksi paikaksi ulkoilmatilaisuuksien järjestämiseen. Viime syksynä
Heinolan puistoista Maaherranpuisto sai vastaavan suosituksen
illallistapahtumineen.
Heinola-Seura halusi tärkeänä museon
yhteistyökumppanina olla juhlistamassa myös päivää ja onnittelemassa
omenamehutarjoilullaan. Omenapuutarha on erottamaton osa museomiljöötä.
Kauppias Ulrik Lindholm mainitsi talon ja tontin lahjoituskirjassaan
kaupungille, että omenapuiden sato tulee käyttää heinolalaisten lasten
hyväksi. Joten tässä tarjoilussa oli taustalla tämäkin, olisiko sitä
päivän teemaa kulttuuriperintöä. Heinola-Seuran nuoret Piia ja Piritta
Peltola edustivat uuden polven kotiseutumyönteisiä palvelutehtävässä.
”Menneisyydestään piittaamaton yhteiskunta
dementoituu.” Näin aloitti uudistetun kaupunginmuseon avajaisjuhlassa
Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston
museologian professori Janne Vilkuna juhlapuheensa. Hän jatkoi: ”Kuulen
usein, kuinka jotain vanhaa asiaa vähätellään siksi, että se on vanha.
Silloin puhuja ei ole lainkaan ymmärtänyt, että vanhuus kertoo
hyvyydestä eikä huonoudesta, sillä huono ei kerta kaikkiaan ehdi
vanhentua, vaan lahoaa, homehtuu, ruostuu tai mätänee ja katoaa.
Kirjastot, arkistot ja museot ovat
yhteiskunnallisia laitoksia, muistiorganisaatioita, joiden tehtävä on
yhdessä yksinkertaisesti auttaa meitä muistamaan enemmän ja kauemmaksi
kuin yksikään yksilö kykenee. Ne saavat oikeutuksensa siitä, että ne
katsovat ulospäin, eivät sisäänpäin…”
Hän esitti myös kysymyksen, jota Heinolassakin on vuosien varrella
päättäjien puolelta usein esitetty: Mitä hyötyä on investoida satoja
tuhansia euroja vanhojen menneisyyden esineiden esittelemiseen?
Puhuja vastasi: ”Hyötyjä on useita.” Puheen aikana hyödyt avautuivat.
Museonjohtaja Terhi Pietiläinen toivotti
kutsuvieraat tervetulleeksi juhlimaan pitkän remontin päätöstä.
Puheessaan hän kertasi remontin vaiheita ja vaikeuksia, kun vanha
rakennus saatetaan 2020-luvulle. Siinä onnistuttiin. Sydämelliset
kiitossanat kohdistuivat kaikkiin museokyydissä mukana olleisiin. Ensin
kiitokset kohdistuivat kaupunkiin ja Marjatta ja Eino Kollin säätiöön
taloudellisina mahdollistajina, henkilökuntaan, erilaisiin museoryhmiin
ja talkoolaisiin. Tietysti myös museoesineiden lahjoittajiin.
Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen oli ylpeästi
hämillään kaupungin nuoren museon historiasta ja sen saavutuksista. Nyt
uudistettu museoviritys antaa vielä uudenlaisia mahdollisuuksia museon
tulevaisuuden toiminnalle. Kaupunginjohtajan arvostavat ajatukset
museota kohtaan koettiin suurena kiitoksen osoituksena ja kannustimena
museon henkilökunnalle työstään sekä museon piirissä vapaaehtoisina
toimiville.
Professori Vilkunan puheenvuoron jälkeen alkoi
avajaistilaisuuden toinen osa, näyttelyjulkaisun ”Made in Heinola
Retkiä kaupungin kulttuuriperintöön” esittely. Julkaisu taustoittaa
museon uutta perusnäyttelyä.
”Näyttely ilmentää kaupunginmuseon tehtävää
kaupunkinsa ”muistojen talona”: se säilyttää ja tulkitsee kaupungin
asukkaille sukupolvien aikana kertynyttä yhteistä muistia”, kertoi
julkaisun päätoimittaja Terhi Pietikäinen.
”Toivomme lukijan pohtivan, miten ja mistä olemme tulleet tähän hetkeen
ja millaisia ovat arvostuksemme ja toiveemme. Entä millaiselta
perustalta ponnistamme tulevaisuuteen?”
Teoksen 19 kirjoittajaa ovat pitkänlinjan tutkijoita ja
asiantuntijoita. He valottavat artikkeleissaan, mitä kaikkea
paikkakuntaan sitoutunut kulttuuriperintö voi merkitä.
Näyttelyjulkaisun on mahdollistanut Marjatta
ja Eino Kollin säätiön taloudellinen tuki. Terhi Pietiläinen esitti
kiitokset säätiölle sekä erityisesti säätiön asiamies Esko Kollille.
Tieto on kulttuuriperintöä! Sille nostettiin lopuksi vielä malja.
Juhlapuhujan loppuajatukset olivat: ”Tämä
hetki on ollut historiallinen kahdesta syystä. Ensin muistamme varmasti
ikämme nämä koronapandemian jo kerran siirtämät avajaiset yhtenä
poikkeusaikojen myönteisenä tapahtumana. Toiseksi maailma jakaantuu
juuri nyt kahtia meihin onnekkaisiin, jotka olemme täällä ja heihin,
jotka syystä tai toisesta eivät ole.”
Onnistuneen taustajuhlan jälkeen siirryttiin
päivän kohokohtana ihailemaan museon uusitun perusnäyttelyn miljöötä,
jossa sukelletaan kivikautiseen Heinolaan ja 70-luvun nostalgiaan.
“Made in Heinola” on aikamatka esihistoriasta lähimenneisyyteen.
Uudistusta edelsi parin vuoden remontti, joka tehtiin vanhaa
kunnioittaen.
Kaikki loppusyksyn ja joulun ajan toiminnoiksi suunnitellut tapahtumat keskeytyivät valtiovallan koronarajoituksien takia
MUU TOIMINTA
VARAINHANKINTA - Kotiseutukirjat pääosassa
Toimintansa tukemiseksi seuralla on myynnissä perinnekirjat: ”Eletty on
ennen meillä” 1998, ”Heinola-kotiseutuni mun” 2004, ”Heinolan kyliltä
ja kaduilta” 2008, ”Rakkaudesta Heinolaan – postikorttien kertomaa”
2009, ”Menneitä muistellen” 2010, ”Terveisiä Heinolasta! Historia elää
postikorteissa” 2013 sekä ”Omenoita oksat täynnä” 2015. Joulumyyntiin
2019 ilmestyi kolmas postikorttikirja ”Hyvästit puutalo Heinolalle”,
seuran kahdeksas kotiseutukirja.
Vuoden aikana on varoja kartutettu vain
myymällä seuran kotiseutukirjoja. Kirjoja on myynnissä: AinoMariassa,
Kaupunginmuseossa, K-Market Heinolantorissa, Kymen Viirissä ja
Kirkonkylän Kyläpirtissä.
TIEDOTTAMISTA
Vuoden aikana Heinola-Seuran kotisivut ovat
olleet seuran tärkein tiedotuskanava. Ne ovat ahkeraan luetut ja
kertovat myönteistä sanomaa kotikaupungistamme Heinolasta. Niistä on
muodostunut myös kotiseudullinen tietopankki. Kotisivuilla on aineistoa
vuodesta 2007 lähtien. Sivuja internetissä ovat ylläpitäneet alusta
alkaen seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola kirjoituksin ja kuvin ja
Arto Sakari Korpinen, joka on ollut sivujen toimitussihteerinä ja
verkkomestarina. Sosiaalinen media, Facebook ja Twitter, ovat myös
olleet seuran toiminnan käytössä.
Toimintakertomus vuodelta 2020 on hyväksytty johtokunnan kokouksessa.
Heinola-Seura ry Johtokunta
